Eilen tuli tasan kaksi vuotta siitä kun minusta tuli äiti. Nämä kaksi vuotta ovat olleet ehdottomasti elämäni antoisinta aikaa. Tunteita on koettu laidasta laitaan, enemmän onneksi niitä positiivisia. Toisaalta väsymys on välillä ollut jotain ihan käsittämätöntä ja pinnakin on toisinaan katkeillut jo aika pienestä. Mielen syövereistä on kaivautunut ulos sellaisia tunteita joita ei aiemmin tiennyt olevan olemassakaan. Vaikka ne tunteet eivät ole aina tosiaan olleet niitä positiivisimpia niin olen kuitenkin saanut ne muutettua positiiviseksi energiaksi. Joskus on apinan raivolla siivottu kotia kiukun purkamiseksi. Toisinaan taas muksujen kanssa "myssääminen" on auttanut selviämään turhautumisesta. Tylsiä hetkiä ei ole juurikaan ollut, kaikki rauhalliset hetket on opittu käyttämään rentoutumiseen ja akkujen lataamiseen. Vaikka elämä pienten lasten kanssa ei aina ole helppoa niin silti en antaisi noita kahta pois mistään hinnasta. Toki niihin välillä väsyy totaalisesti, mutta silloin on aika ottaa pieni irtiotto arjesta ja vähän omaa aikaa.
Mutta se minusta. Eilen juhlittiin siis pienen tyllerömme 2-vuotissynttäreitä ja mukavaa oli. Vieraita oli koti täynnä ja toivottavasti viihtyivät. Tyllerö tuntui nauttivan vieraista ja herkuista, lahjat eivät vielä tänä vuonna kovin paljon kiinnostaneet, toki leluilla leikittiin kun joku ne ensin kaivoi pakettien kätköistä.
Tylleröstä on kehittynyt jo melkoinen touhuaja ja tutkija. Pari kuukautta sitten hän oppi viimein kävelemään. Se aiheuttikin äidille jo vähän huolta kun kävely viivästyi, mutta taas huomattiin miten eri tahtiin lapset kehittyy. Sanoja tylleröltä tulee lähes joka päivä lisää ja aina niin rauhallinen tyttö on alkanut osoittaa omaa tahtoaankin oikein toden teolla. Välillä hakataan päätä lattiaan ja kiukutellaan nukkumaanmenosta, mutta pääasiassa neiti on edelleen aika rauhallinen.
Nyt onkin ehkä jo korkea aika alkaa ottamaan askeleita isomman tytön elämään eli elämään ilman tuttia ja vaippaa. En ole kovinkaan ahkerasti vielä yrittänyt noista vieroittaa, tosin tutti pyritään pitämään pois suusta muulloin kuin sängyssä. Mutta ehkäpä tässä kohta otetaan pottakin aktiivisempaan käyttöön.
