Viime perjantaiaamuna pakkasimme koko perheen(+siskoni) autoon ja otimme suunnan kohti Tamperetta. Kyläilimme ensimmäistä kertaa toisen siskoni ja hänen miehensä yhteisessä kodissa. Hetken levättyämme matkasimme Kangasalle Marjamäen pajutilalle, missä oli kaikkea mukavaa nähtävää ja ihania sisustusjuttuja. Mitään ei kuitenkaan tarttunut matkaan, koska tämänhetkiseen sisustukseen ei löytynyt oikein mitään sopivaa, pitäisi laittaa kaikki uusiksi.
Pajutilalta matka jatkui Vehoniemen automuseoon, missä oli myös paljon mielenkiintoista nähtävää varsinkin isännälle ja kylläpä nuo lapsukaisetkin kovasti tykkäsivät ainakin pikkuautosta jota pääsivät "ajamaan". Varsinkin tyllerö sai sellaisen raivarin kun hänet otettiin autosta pois, että aika monta myötätuntoista katsetta onnistuttiin kääntämään, toivottavasti kukaan ei pilannut päiväänsä neidin kiljumisen takia. Ei auttanut edes jäätelön tai karkin tarjoaminen, mikä yleensä saa kaikki huolet haihtumaan (tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että jokaisen mielipahan sattuessa oltaisiin kädet ojossa tarjoamassa herkkuja.) Automuseon vieressä on myös näkötorni, josta oli huikeat näköalat joka suuntaan.
Illalla vielä teimme pienen kiertoajelun Tampereen keskustassa siskonmiehen opastuksella ja sen jälkeen alkoikin kotimatka kohti Jyväskylää, missä saimme ihastella varmasti tämän kesän upeinta auringonlaskua. Päivän retki oli oikein onnistunut, eikä sitä pilannut edes tyllerön kiukunpuuska. Toisaalta olisi ollut mukava jäädä pitemmäksikin aikaa, mutta koska matka oli noinkin lyhyt niin mieluummin sitten palasimme muksujen kanssa kotiin nukkumaan.
