Hellurei

Nyt on kiire. Ei onneks semmosella stressaavalla tavalla vaan sellanen mukavan kutkuttava määrä pakollista tekemistä, että pysyy mieli virkeänä eikä ehdi miettiä (turhia) ikäviä asioita. Jatkoin ruotsin opiskelua, nyt aika paljon tiiviimmällä tahdilla ja tekemistä on paljon enemmän kuin aikaisemmin, tätä voi kutsua jo opiskeluksi. Lisäksi minulla on yhteiskuntaopin kurssi, jonka ensimmäinen tunti oli tänään ja sanoisinko, että huhhuh. Opettaja puhui aika nopeaa ja epäselvää ruotsia ja olin aika pihalla ja menin kyllä aivan jäihin kun hän yhtäkkiä kysyi minulta jotain euron vaikutuksesta Suomessa tai näin ainakin ymmärsin. En tietenkään osannut vastata oikein mitään ja nuo on juuri niitä tilanteita jotka kyllä syö itseluottamusta puhumisen suhteen. Mutta toisaalta huomaan myös edistyneeni, kävin nimittäin useamman lauseen sisältävän keskustelun ruotsiksi italialaisen miehen kanssa, kun tallustelimme yhtä matkaa asemalle. Ehkäpä minä vielä opin selviytymään tilanteesta kuin tilanteesta täällä vaikka viimeaikaiset tuntemukset on olleet jotain ihan muuta. Mieli on ollut aika matalalla ja Suomi-ikävä onkin kaihertanut enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin täällä ollessa. Nyt kuitenkin on taas ainakin toistaiseksi paremmat fiilikset, ehkäpä juuri siksi, että on jotain järkevää tekemistä.

Koulujuttujen ja lastenhoidon ja kotitöiden lisäksi ei kyllä sitten paljon muuta ehdikään. Toivoisin toki, että aikaa löytyisi edes hieman esimerkiksi neulomiselle, ulkoilulle, kirjeiden kirjoittamiselle(Jenni, tiedät kai mistä puhun ja ajatuksissani olen tehnyt sen jo monta kertaa..=/), BLOGILLE(yksi sisustuspostaus on jo luonnosvaiheessa ja muitakin ideoita mielessä pyörii), lapsille(muutakin kuin syöttämistä yms hoitamista), omasta itsestä huolehtimiselle sekä parisuhteelle.