Nukkuisin koko ajan jos vain voisin. Mutta välillä täytyy syöttää tyttö, tiskata, pyykätä, siivotakin joskus. Saan juuri ja juuri pakolliset hommat tehtyä, nekin vain jotenkuten, niin, ettei nyt sentään hukuta pyykkiin ja villakoiriin ja tiskeihin eikä pieni tyttönen kuole nälkään. Miehestäkään ei paljon apua ole, pitkän työpäivän päälle ei enää paljon viitsi siivoilla, enkä viitsi edes kysyä. Kyllähän tässäkin huushollissa jonkun on tehtävä töitä. Mutta tähän on syynsä ja onneksi ja toivottavasti tämä tästä pian helpottaa.
Huolestuttavinta on kuitenkin se, etten jaksa edes neuloa. Tuntuu ettei puikot pysy kädessä ja muutenkin neuleet maistuvat puulta. Toivottavasti tämä asia korjaantuu myös pian sillä minua odottele monen monta keskeneräistä työtä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti