Hiljaista on käsityörintamalla ja muissakin ns. omissa jutuissa. Arjesta selviämisessä on tarpeeksi tekemistä, siitä pitävät hyvän huolen kaksikuinen pojanpallero ja puolitoistavuotias tytöntyllerö. Pyykkikone ja tiskikone laulaa joka päivä, joskus useampaan otteeseen. Vaippoja vaihdetaan noin kymmenen kertaa päivässä ja imetys vie oman aikansa sekä tietysti tyllerön syöttäminen, hän kun ei vielä kovin hyvin itse osaa syödä vaikka tahtoa kyllä olisi. Joulua koitetaan pikkuhiljaa laitella, miehen kanssa on tänään leivottu torttuja ja parhaillaan ukkokulta kaulii piparitaikinaa. Stressiä en joulunvietosta kuitenkaan aio ottaa, varsinkaan kun mitä todennäköisemmin vietämme aaton ja joulupäivän oman perheen kesken. Tapaninpäivänä sitten ajelemme vanhempieni luo. Vaikka yleensä olen jouluihminen ja tykkään kovasti laittaa joulua, nyt en ole ollenkaan niin innostunut. Sekin varmaan johtuu siitä, että palleron mahavaivat ja iltaitkut vievät aika tavalla voimia ja haluan keskittyä enemmän lasten hoitamiseen. Tuleehan noita jouluja vielä jolloin kerkeän hössöttää ja tarpeen tullen vaikka stressatakin jos siltä tuntuu, nyt otetaan ihan rauhallisesti ja odotellaan loppiaista jolloin pallero täyttää maagisen kolmen kuukauden iän. Silloinhan vauvaperheissä useimmiten alkaa elämä helpottua, toivottavasti myös meillä. Ehkä minulla on sitten enemmän aikaa käsitöille, bloggaamiselle ja muille omille jutuille, EHKÄ!
Ihanaa lukea sinunkin kuulumisia välillä :) Meilläkin on noita vatsanpuruja ja YÖitkemisiä, mutta muuten tylleröinen on kiltteyden perikuva, jouluakin on ehtinyt laittelemaan ja tekemään muuton täysin valmiiksi. Ensi viikonloppuna onkin sitten ristiäiset :)
VastaaPoistaTotta, tällä viikolla en varmaan ehdi, mutta mites sulle sopii ens viikko? 16. päivä olen Jaden kanssa Palokassa hammaslääkärissä, mutta muuten käy mikä vaan päivä :)
VastaaPoista